Vauvan kanssa kotona
Vauvan ollessa noin viikon-kaksi ja siitä eteenpäin, on mahdollista ymmärtää vähän, millaista tämä vauvan kanssa eläminen nyt on ja mitä kaikkea se on tuonut mukanaan. Heti synnytyksen jälkeen on todella paljon asioita, niin fyysisiä kuin psyykkisiä, jotka tarvitsevat ensisijaista keskittymistä.
Monelle meistä kännykkä täyttää tyhjän tilan. Sen kautta hoidetaan asioita, tutkitaan ja tutustutaan uusiin asioihin ja ollaan yhteyksissä. Tämä on kuitenkin ongelmallista. Kännykän läsnäolo on jatkuvaa ”hereilläoloa” ympäröivään maailmaan, vaikka oksitosiinin kannalta tavoitteena olisi rauha. Ärsykkeet voivat lisätä adrenaliinia ja se on oksitosiinille juuri pahin vastus.
Rauhallinen hetki vaatii päättäväisyyttä
Oksitosiinihormoni on asia, joka syntyy, kun on rauhallinen ja hyvä olo. Oksitosiini on merkittävän tärkeää sekä vauvalle että synnyttäneelle vanhemmalle. Mikä tuo rauhaa ja hyvää oloa sinulle?
Minulle ennakointi tuo turvaa ja sen myötä rauhallista ja hyvää oloa. Keräsin koriin tarvikkeita, joita mahdollisesti tarvitsin imetyksen aikana. Istahdin pehmeiden tyynyjen ympäröimänä, mukavan luettavan kanssa, joskus otin myös kuulokkeet, että pystyin kuuntelemaan hyvää musiikkia. Ennakoimalla tarpeeni, sain hetken levähtää.
Puhelin häiritsee rauhaa
Mitä, jos antaisimme itsellemme luvan nauttia rauhasta oikeasti ja laitamme puhelimen pois näkyvistä ja saatavilta hetkeksi? Pohdin tässä samalla, onnistuisikohan minulta 15 minuuttia? Kyllä! Olen usein unohtanut kännykän ulkotakin taskuun, ja lapsen kanssa puuhatessa se on saattanut olla siellä useita tunteja.
Tässä taitaa ollakin se juju, että puhelin on unohtunut taskuun heti alkuun ja ollut näkymättömissä samalla kun muuta tekemistä on riittänyt. Muussa tapauksessa tuo 15 minuuttia tuntuu hankalalta toteuttaa. Siitä huolimatta, että olin päättänyt raskausaikana, etten ole koko ajan kännykkää selaileva äiti. Ajattelin, että haluan olla läsnä lapselleni silloin kun meillä on yhteisiä hetkiä. Kännykän vetovoima on valtava, siltä en ole välttynyt minäkään.
Usein hetkeen pysähtyminen onnistuu, kun sen ympärille luo rutiinin. Se voi olla tietoinen hengittäminen, yksityiskohtien tarkkailu tai vaikka kuppi teetä. Pienen vauvan kanssa on hyvä miettiä, millä tavoin voin pitää huolta omasta hyvinvoinnistani ja samalla tukea lapsen tervettä kasvua.
Keskittymisharjoitus pysäyttää mielen
Pysähtymiseen voi kokeilla pientä harjoitusta, jossa keskitytään yksityiskohtiin. Harjoituksessa annetaan katseen pysähtyä johonkin pieneen yksityiskohtaan, se voi kotona olla vaikka irronnut hius, peiton muoto, tahra tyynyssä, vauvan nenän muoto, maton hapsu. Katsotaan hetki hyvin tarkasti, noin 2-3 sekuntia tuota kohtaa ja sanotaan ääneen tai mielessä Kas! ja sitten siirrytään seuraavaan kohteeseen.
Tämä harjoitus on yllättävän tehokas! Sen ei ole tarkoitus missään nimessä olla sellainen, että etsit vain ikäviä asioita, vaan ihan tavallisia asioita, joita mielesi ei ehdi tarkkailla arjessa. Ihan tyhjänpäiväisiä asioita, mutta jotka näkyvät sinulle vain ja ainoastaan silloin kun katsot tosi tarkkaan ja syvästi.
Sinä olet riittävä ihan vain sinuna
Riittää, että olet vauvalle olemassa. Hän nauttii sinusta ja seurastasi valtavasti. Hän voi parhaiten, kun sinulla on hyvä olla ja kuulet omat tarpeesi. Moni synnyttänyt vanhempi tarvitsee paljon hyvää energiaa ruuasta ja juomasta, lempeää kosketusta, hyväksyntää ja vahvan tunteen siitä, että sinä olet vauvasi paras asiantuntija. Sisimpäsi haluaa sen sinulle kertoa, kun vain pysähdyt hetkeksi.
Pysähtymällä oma intuitio pääsee ääneen ja samoin pystyt paremmin reagoimaan vauvan tarpeisiin. Tyytyväinen vauva on ihana ja oksitosiinia syntyy taas rakkaudesta häneen.