Mistä on kyse, kun lapsi ei halua rinnalle?
Jossain vaiheessa imetysmatkaa saattaa tulla eteen tilanne, jossa vauva kieltäytyy rinnasta. Hän itkee, riuhtoo ja vetää päätä taaksepäin. Vanhemmasta tilanne voi tuntua hyvin ristiriitaiselta ja kummalliselta, kun juuri hetki sitten vauva oli ihan erilainen, imetys onnistui rauhallisesti ja sujuvasti.
Rintaraivareihin voi olla monenlaisia syitä, mutta useimmiten syy on vauvan kasvun myötä muuttunut rytmi. Vauva on oppinut tehokkaammaksi ruokailijaksi ja tarve olla rinnalla on mahdollisesti lyhentynyt. Tehokkuus saattaa näkyä myös ruokailun tiheyden muutoksena niin, että vauvalle ei olekaan nälkä ja hän kokee, että ruokaa tuputetaan.
Muitakin syitä hermostumiseen on, joten ihan näin helpolla ei asiaa voi selvittää. Joskus vauva on tukkoinen tai korvat ovat kipeät. Hän saattaa oireilla puhkeavia hampaita tai kehossa on kireyksiä, jotka vaikeuttavat hyvää oloa.
Maidon herumisen hidastuminen tai sen vuolas suihkuaminen ovat myös sujuvaan ruokailuun vaikuttavia asioita. Vauvalla ei ole muuta keinoa kertoa asiasta kuin itku. Näitä tilanteita tulkitaan usein rintaraivareiksi ja ne ovat usein hetkiä, joissa vanhempi joutuu tilanteeseen, josta ei pääse etenemään samalla lailla kun tähän asti on onnistunut.
Miten selviytyä rintaraivareista?
Imetys onnistuu, kun imettäjällä on rento ja hyvä olla. Pienikin muutos tai stressi vaikuttaa maidon herumiseen ja tämä voi aiheuttaa sen, että maidon tulo tuntuu hiipuneen. Maito ei kuitenkaan ole lopussa, se ei tapahdu yhtäkkiä. Imettäjän luottamus siihen, että kyllä maitoa riittää ja tämä vaihe on vain lyhyt hetki imetysmatkalla, on yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista.
Mikäli tilanteen stressaavuus saa maidon herumaan hitaammin, voi rintaa puristaa laajalla otteella ennen imetystä, jolloin heruminen käynnistyy muutaman minuutin sisällä. On hyvin tärkeä tehdä imetysolosuhteista itselleen sopivia ja mukavia sekä muistuttaa, että maito riittää kyllä ja vauva selviää ilman lisämaitoa hetken aikaa.
Imetyksen tuki ry:n vinkkejä rintaraivareiden selättämiseen
Imetyksen tuen sivuilla on neuvoja laidasta laitaan ja mikäli asia kiinnostaa tarkemmin, voit tästä käydä vilkaisemassa mitä he ovat kirjoittaneet rintaraivareista. Rintaraivarit eivät rajoitu pelkästään siis imetettyihin vauvoihin vaan samalla lailla pulloruokailu voi häiriintyä, kun vauvan ruokailurytmit muuttuvat kasvun myötä.
Joskus tilanne voi venyä myös sen vuoksi, että vauva ikäänkuin muistaa ikävän tilanteen ja ruokailu on siksi vaikeaa. Hän voi muistaa, että tässä asennossa korviin sattui tosi paljon ja on tietenkin luonnollista, että pelko kivusta on läsnä. Tilanteen purku vaatii siis kovasti kärsivällisyyttä, lempeyttä ja välillä jopa uusia tapoja toimia.
Imetyksen tietopisaroita -julisteessa on annettu muutama vinkki otsikolla ”Kiukunkesyttäjän konstit”
- Tarkkaile vauvan nälkäviestejä ja tarjoa rintaa vain nälkäiselle vauvalle: Vauvan kasvaessa jokainen inahdus tai käsien imeskely ei tarkoita nälkää
- Imetä nukkuvaa vauvaa: osalle vauvoista ratkaisu on syöttää nukkuessa tai unisena. Raivarikaudella kannattaa panostaa siis yöimetyksiin.
- Yllätä uudella ympäristöllä: imetä suihkussa, saunassa tai ulkona
- Rauhoita tilanne: pimeä, hiljainen huone voi auttaa vauvaa rauhoittumaan
- Huijaa liikkeellä: imetä vauvaa kävellessä, keinutuolissa tai jumppapallon päällä pomputellen.
- Laula tai hyräile: laulaminen rentouttaa myös imettävää vanhempaa. Toisille vauvoille toimii myös hassut äänet, kuten suhistelu tai pöristely
- Rennosti ihokontaktissa: pidä vauvaa vaippasillaan paljaan rintakehäsi päällä ilman, että koetat tarjota rintaa. Ihokontakti rauhoittaa vauvaa ja antaa hänelle mahdollisuuden päättää itse, milloin hän hakeutuu rinnalle
- Helli ja kosketa: Vauva voi rauhoittua hieronnasta, pepun taputtelusta tai selän silittelystä
- Höpsöttele tai yllätä: ilmeile tai ääntele hassusti niin vauva voi hämääntyä syömään
- Kokeile erilaisia imetysasentoja: jos raivarit johtuvat maidon suihkuamisesta, kokeile puoli-istuvaa asentoa tai selällään imettämistä