Keho valmistautuu imetykseen jo raskausaikana ja joillakin kallisarvoista ensimaitoa eli kolostrumia on lypsettävissä jo ennen synnytystä. Nämä pienet tipat voi pakastaa hygieenisesti esimerkiksi pieniin ruiskuihin, jotka saa suljettua korkilla ja antaa sitten vauvalle sulatettuna joko erikseen tai pullomaitoon sekoitettuna.
Vauvan syntymän jälkeen hormonien muutokset vaikuttavat siihen, että maidontuotanto käynnistyy. Vastasyntyneen vatsalaukku on niin pieni, että täysiaikaisena ja täysipainoisena syntynyt pärjää ilman lisämaitoa, vaikka maito ei ole vielä noussut rintoihin, jos paino ei laske yli 10% syntymän jälkeen. Maidonnousuun vaikuttaa se, että vauva viettää aikaa ihokontaktissa ja imee rintaa useasti. Maito nousee yleensä 3-8 päivän kuluttua synnytyksestä. Sitä ennen rinnat ovat usein pinkeät ja turvonneet, lämpimät ja olo voi olla melko tukalakin.
Rinta jakautuu lohkoihin, joita kussakin rinnassa on noin 15-20 kappaletta. Jokaisessa lohkossa on 10-100 maitorakkulaa. Maitorakkulat ovat yhteydessä rinnanpäähän maitotiehyeillä, jotka yhtyvät suuremmiksi kokoojatiehyeiksi. Rinnanpäähän aukeaa noin 9 tiehyttä. Nännipihassa on suuri määrä ihon hermopäistä ja ne reagoivat vauvan imemisen aiheuttamaan ärsykkeeseen ja saavat aikaan vasteen rintarauhasessa, jolloin maito alkaa herumaan.
Oksitosiinihormoni vaikuttaa maidon herumiseen ja maidonerittymisen jatkumiseen. Oksitosiinitasot nousevat, kun keho ja mieli rentoutuvat, välttelee stressiä, on kivuton, saa rohkaisua, vauva on lähellä ja sinulla on lämpimiä ajatuksia vauvasta ja imetyksestä. Kerää itsellesi voimia siihen, että imetyksen alkuvaiheissa eteen tulee jatkuvasti uusia tilanteita. Anna siis itsellesi lupa olla se kokematon juuri tämän vauvan ensi-imettäjä. Vaatimalla liikaa itseltäsi lisäät paineita ja maidon heruminen hidastuu. Vauvakin opettelee uusia taitoja ja tarvitsee siihen rohkaisua ja lempeyttä.
Imetyksen alkuvaiheessa on hyvä tunnistaa hyvä imuote ja harjoitella hyviä imetysasentoja, jotka tukevat hyvää imuotetta. Imetyksen ensi päivinä saattaa imetyksen alussa tuntua kivuliaalta, mutta usein hyvä imuote auttaa siihen, että nirhaumia tai muita kipua aiheuttavia oireita ei tule. Vauvan ollessa rinnalla kehtoasennossa, voi yrittää tarkastella vauvan imuotetta ja pyytää ammattilaista tarkistamaan sen.
Hyvä imuote:
Imetyksen aluksi vauvan suun pitää aueta riittävästi, jotta rinnanpää pääsee syvälle suuhun kovan ja pehmeän suulaen rajalle saakka. Vauvan kielen tulisi olla alaikenen päällä ja mennä kupille rinnanpään ympärille. Huulet sijoittuvat niin, että ne eivät taivu suun sisälle. Vauva leuka osuu rintaan ja nenä jää vapaaksi.
Lisää tietoa imetyksestä ja vauva-ajan alkuajoita löytyy hyvin Terveyskylän infosivuilta sekä todella laajasti Imetyksen tuesta. Heiltä löytyy myös vapaaehtoisten mahdollistama Rinnalla-sovellus, jossa saat kysymyksiin apua nopeasti.
Imetyksen jatkuminen kotona
Usein imetys luonnistuu helposti heti vauvan synnyttyä, mutta joskus matka mutkistuu ja sitä varten on hyvä muistuttaa kaikkia siitä, että jo raskausaikana voi tutustua imetyksen eri vaiheisiin ja siihen, mitä kaikkea ensipäiviin liittyy.
Imetys on helpompaa, jos varautuu niin, että kotona on paljon ruokaa pakkasessa ja voi vaan antautua vauvan hoivaamiseen sekä häneen tutustumiseen. Kannattaa pyytää apua kaikkeen muuhun. Oma vinkkini on perustaa itselleen ”survival kit”, joka on jonkinlainen oma kori, jossa on aina tarjolla esimerkiksi juotavaa, syötävää, luettavaa ja tekemistä, kaukosäädin tai joku muu ajanviete, lisäksi harsoja, alipainepumppu, liivinsuojia, maidonkerääjä, pumppu ja muuta maidon joka paikkaan tursuamiseen liittyvää apua.
Mikäli imetys aiheuttaa huolta tai siihen liittyy kipua, kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä neuvolaan ja pyytää imetysohjausta. Mikäli avunsaanti on hidasta tai olematonta, on meitä imetysohjaajia paljon tarjolla.