Pienen vauvan kanssa vanhemman uni saattaa olla melko kevyttä. Omalla kohdallani ainakin kävi niin, että heräsin hyvin pian kaikenlaisiin äännähdyksiin. Herääminen oli myös sellaista nopeaa, valmiustila oli hyvä, aistit tarkkaavaisina ja keho valmiina toimimaan sähäkästi. Vähitellen onneksi sain luottamusta siihen, että vauvalla on kaikki hyvin ja äänteleminen kuuluu uneen. Ja joskus se tarkoitti myös sitä, että tarjosin vauvalle rintaa ja jatkoin omia unia mahdollisimman pian, jotta saisin unenpäästä kiinni nopeasti. Uskon, että imetys auttoi jaksamaan vähäisiä unimääriä paremmin.
Yöherätyksiä saattoi olla kuitenkin useita, jolloin katkonainen uni vaikutti väistämättä. Kun lapseni unirytmi kuukausien edetessä alkoi muuttumaan niin, että päiväunet vähenivät kahteen, huomasin, että jotakin oli tehtävä eri tavalla. Olin tottunut tapaamaan ystäviä tai käymään tapahtumissa lapsen päiväuniaikaan ja silloin omaa lepoa ei voinut lisätä päivään millään. Päätinkin muuttaa päivien rytmitystä niin, että palasimme kotiin päiväunille ja se lisäsi omaa hyvinvointiani välittömästi. Kotona vietettyjen päiväunien aikaan saatoin levätä tai tehdä niitä asioita, joita lapsen kanssa oli hankala toteuttaa yhden vanhemman perheenä.
On kuitenkin paljon lapsia, jotka eivät nuku yöllä hyvin. He saattavat herätä jokaisen unisyklin välissä ja nukahtaminen uudestaan vaatii vanhemman apua. Joillakin heräämisen syynä on vatsakivut, joillakin refluksi, joillakin ylivirittynyt hermosto. On myös useita ihan kaikkia vauvoja koskevia kehitysvaiheita, jolloin vauva heräilee enemmän. Näitä ovat mm. neljän kuukauden hulinat, eroahdistus, hampaiden puhkeaminen ja motorinen kehitys.
Yöheräilyyn on mahdollista kokeilla hyvin monenlaisia keinoja. Joillekin tutti tuo turvaa, joillekin erilaiset äänimaailmat, kuten kohina ja joskus auttaa erilaiset tavat kapaloida vauvaa. Joskus on hyvä tarkastella unen kokonaismääriä ja pohtia, onko vauvan unimäärä sellainen, joka vaatii uusia tapoja toimia. Ehkä hän ei tosiaan tarvitse niin paljon unta kuin kuukausi sitten. Usein apu löytyy selkeistä rutiineista ja siitä, että herätään joka aamu samaan aikaan.
Mikäli heräämisiä tapahtuu usein, esimerkiksi tunnin välein, olisi todella tärkeää selvittää lapsen terveydentila, eikä vain odottaa, että kyllä tämä vaihe pian muuttuu. On toki mahdollista, että se voi helpottua nopeastikin, mutta ikävien oireiden pitkittyessä on niiden hoitaminenkin pidempää ja haastavampaa. Ja vanhempien jaksamisen kannalta on hyvä toimia mahdollisimman pian. Usein vauva hyötyy erilaisista kehohoidoista, jotka ovat lempeitä ja rauhoittavia, kuten vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta. Vauvahieronnassa voidaan auttaa kehoa tasapainoon ja sen myötä erilaiset kiputilat ja oireet lievittyvät. Vauvalla on rennompi olo, hänen hermostonsa rauhoittuu, hänen kehonsa jännitystilat laukeavat ja uni helpottuu.
Myös imetysohjaus voi olla avain parempiin uniin. Mikäli vauvalla on koko ajan nälkä ei ole ihmekään, jos heräillään usein. Imetysohjauksessa on mahdollista tutkia myös vauvan suun kireyksiä, joihin saa hyvät suujumppaohjeet, jos näyttää siltä, että niistä voisi olla hyötyä. Vauvoilla yöheräily on normaali käytäntö ja vasta noin 6kk ikäisillä vauvoilla on valmiuksia nukkua 5-8 tuntia ilman tankkausta. Kaikilla se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yösyötöt jäävät heti pois. Joskus perhepedissä nukkuminen ja äidinmaidon tuoksu pitävät vauvan syöttövälin tiheämpänä ja ihan uupuneille vanhemmille voi olla helpotus, jos vauva nukkuu omassa sängyssä tai jopa omassa huoneessaan. On hyvin yksilökohtaista, mikä on oikea hetki siirtymälle, mutta ei ole kenenkään etu, jos kukaan perheessä ei nuku hyvin.